Waterdriven tutkimustulokset osoittavat, että ilmastonmuutokseen on sopeuduttava osana tulevaa vesihuoltoa maatalousmaisemissa. Nämä järjestelyt perustuvat viljelijöiden/maanomistajien sekä kuntien ja paikallisviranomaisten ensisijaisiin tavoitteisiin. Niiden vesihuoltohaaste on selvästi laajempi kuin ravinteiden hallinta. Waterdrive suosittelee siksi, että hallitukset määrittelevät kansallisella tasolla ilmasto- ja vesiherkät alueet.

Tavoitteena on kohdentaa resurssit ja tuki tehokkaasti kaikkein haavoittuvimmille ja riskialttiimmille alueille ja lisätä siten osallistumista ja tehokkuutta ohjelmien täytäntöönpanossa. Valintaperusteet edellyttävät yhdennettyä monialaista arviointia, ja niihin voivat sisältyä ympäristöpaineet, elintarviketuotannon intensiteetti, ilmastoriskit, kuivuus/tulvat, erityiset arvot (paikallinen maisema, ympäristö) ja sosioekonomiset tekijät. Waterdrive suosittelee, että hallitus käynnistää erityisen tukiohjelman näille ilmasto- ja vesiherkille alueille.

Waterdriven tutkimustulokset osoittavat, että maanviljelijöiden ja maanomistajien kiinnostus osallistua maatalouden ympäristöjärjestelmiin on vähäistä. Tulokset osoittavat, että tämä ei johdu viljelijöiden heikosta kiinnostuksesta, sillä useimmilla viljelijöillä on vahva motivaatio ja kiinnostus luontoa ja vettä kohtaan. Vähäinen kiinnostus johtuu pikemminkin ei-motivoivien kannustimien, kuten taloudellisten korvausten ja/tai sopimusten, rakenteesta ja epäluottamuksesta järjestelmätasolla.

Waterdrive suosittelee siksi, että hallitukset valvovat ja päivittävät kannustinrakenteita erityisesti ilmasto- ja vesiherkillä alueilla, jotta viljelijöiden ja maanomistajien sitoutuminen ja sitoutuminen voidaan varmistaa. Maanviljelijät ja maanomistajat voivat ottaa johtavamman roolin, jos kannustinrakenne ja kannustimet ovat oikeanlaiset, kuten joillakin Itämeren ympärillä sijaitsevilla alueilla on osoitettu. Viljelijöiden omat edut, viljelijäjärjestöt ja maatilojen neuvontapalvelut ovat myös tärkeässä asemassa neuvottaessa viljelijöitä ottamaan johtavampi rooli.

Waterdriven havainnot paljastavat, että vesien ja maiseman kokonaisvaltaisempaan hoitoon siirtymistä tukevien valmiuksien ja osaamisen puute on merkittävä. Waterdrive on havainnut tarpeen laajentaa nykyisiä maatalouden neuvontapalveluja siten, että niihin sisällytetään osaamista integroidussa vesihuollossa.

Waterdrive suosittelee, että hallitukset investoivat uusiin palveluihin, kuten valuma-alueneuvojiin tai vastaaviin vesihallinnon asiantuntijoihin, olivatpa he sitten maatalouden neuvontapalvelujen, kuntien tai vastaavien organisaatioiden palveluksessa. Kyseisiin uusiin palveluihin sisältyy yhdistelmä asiantuntemusta sekä vesihuollon alalla, kuten "valuma-alueiden neuvonantajat" että "vesilainsäädännön asiantuntijat". Tällaiset palvelut ovat edellytys muutosten tukemiselle ja paikallisten toimijoiden osallistumisen varmistamiselle.

Waterdriven tulokset osoittavat, että valuma-aloitteilla ja paikallisella monialaisella yhteistyöllä on tärkeä rooli. Kaikki tällaiset valuma-aloitteet ovat tärkeitä, mutta paikalliset olosuhteet vaihtelevat suuresti maittain. Sen vuoksi organisointi ja täytäntöönpano vaihtelevat ja niiden tulisi vaihdella maittain. Lisäksi se, mitä pidetään innovatiivisena tai ei-innovatiivisena, vaihtelee maittain.

Paikalliset olosuhteet huomioon ottavien, innovaatioita ja eläviä laboratorioita sisältävien valuma-aluealoitteiden merkityksen korostaminen on kuitenkin yksi tärkeimmistä muutosvoimista seuraavan sukupolven ohjelmissa. Nykyiset ohjelmat ovat liian byrokraattisia eivätkä riittävän joustavia tukemaan paikallista innovointia ja kehitystä. Waterdrive suosittelee, että hallitukset avaavat joustavia rahoitusmekanismeja valuma-aloitteiden tukemiseksi. Waterdrive suosittelee tukemaan valuma-aloitteita, jotka riippuvat korkean tai matalan riskin alueista. Waterdrive suosittelee rahoitusmekanismia, joka on suunnattu erityisesti toimijoiden välisen yhteistyön helpottamiseen sekä asiantuntija- ja konsultointituen palkkaamiseen.

Waterdriven tulokset osoittivat, että ilmasto- ja vesi-infrastruktuuriin tehtävien suurten investointien kehittämisessä ja rahoittamisessa on huomattavia vaikeuksia. Tähän toimintaan osallistuu kansainvälisiä rahoituslaitoksia ja pankkeja, kuten NIB, NEFCO, EIP, EBRD ja muut, toteuttamaan laajamittaisia integroituja vesi- ja maisemainvestointeja. Tuki kentän infrastruktuuri-investointeihin, kuten suuriin viemäröinti- ja vesihuoltohankkeisiin, järvien ja purojen kunnostushankkeisiin, mukaan lukien suuret kosteikkohankkeet, sekä biokaasulaitoksiin ja biojalostamoihin.

Tarvitaan joustavuutta, jotta voidaan tuottaa lisäarvoa yhteisillä investoinneilla, koordinoinnin tukemisella ja suunnittelulla.

Tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, jotta vesien- ja maankäyttö voidaan yhdistää aluesuunnitteluun ja paikallisiin toimiin. Tavoitteena on tarjota paikallisille toimijoille johtamis- ja päätöksentekotukea siirtymäprosessissa. Waterdriven tulokset osoittavat paikallisviranomaisten ja kuntien kiinnostusta. Paikallisviranomaisilla ja kunnilla ei kuitenkaan yleensä ole valmiuksia ja resursseja vesihuollon parissa työskentelyyn.

Waterdrive suosittelee, että paikallisviranomaisille, erityisesti ilmasto- ja vesiherkillä alueilla, annetaan resurssit, valtuudet ja toimivalta hoitaa tämä tehtävä.

Tällaisilla tutkimusohjelmilla pyritään tukemaan elintarvike- ja vesijärjestelmien, myös muiden alojen, kuten rahoituksen ja kaupan, kestävää muutosta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.

Ei ainoastaan luonnontieteiden vaan myös yhteiskuntatieteiden näkökulmasta. Pyritään integroimaan soveltavampi tutkimus, kuten integroidut LIFE- ja Interreg Itämeren alueen hankkeet, tutkimukseen suuntautuneiden rahoittajien, kuten EU BONUS ja HORIZON EUROPE, kanssa. Tavoitteena on esitellä Itämeren alueen vesihuollon erityishaasteet ja ehdottaa aiheita EU:n yhteistä tutkimusohjelmaa varten.

Waterdriven havainnot tuovat esiin puutteen digitaalisten päätöksenteon tukijärjestelmien saatavuudessa. Saatavuus on melko hyvä kansallisella ja alueellisella tasolla, mutta digitaaliset päätöksenteon tukijärjestelmät karttoineen jne. valuma-alueen tai maatilan tasolla puuttuvat. Tarvitaan kipeästi asianmukaista paikallista tietoa karttoineen jne. valuma-alueneuvojille, viljelijöille ja muille paikallisille toimijoille.

Kiireellisintä on kohdentaa maatalouden ympäristötoimien toteuttaminen paremmin ja tehdä oikeat asiat oikeassa paikassa. Esimerkiksi kosteikon ympäristötehokkuus vaihtelee huomattavasti kasvupaikan olosuhteista riippuen.

Maatalouden ympäristöolosuhteet ovat Itämeren alueella erityiset, koska valuma-alue on suuri, maatalous on melko intensiivistä ja veden vaihtoaika Itämeressä on pitkä. Yhteistyötä on jatkettava, jotta kokemuksia voidaan jakaa edelleen ja hyödyntää maiden välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja tehokkaampien ohjelmien luomiseksi. Waterdriven tulokset osoittavat, että on olemassa hyvät mahdollisuudet lisätä maiden välistä vaihtoa ja tiivistää yhteistyötä laajempien kehityshankkeiden ja nykyisten kansallisten ja kansainvälisten instituutioiden välillä. Tällaisia mielenkiintoisia aiheita jatkoyhteistyötä varten ovat:

1. Puitteiden ja ohjeiden tarjoaminen kansallisille vesialan toimikunnille. 
2. Ilmastoltaan ja vesistöiltään herkkien alueiden tunnistaminen ja nimeäminen.
3. Uudet ilmasto- ja vesihallintapalvelut maatalouden neuvonta- ja konsultointipalveluja varten.